Pikaiset päivän possariuutiset :)
Tänään tai siis eilen oli aivan mahtava päivä! (Varmasti tällä viikolla karma kostautuu, kun kaikki tuntui menevän nappiin) Koulussa meni hyvin, ryhmätyö tuntuu etenevän kivasti ja sain mainosmatskua valmiiksi projektia varten. Palatessani koulusta pistäydyin toimistolla hakemassa lomakkeen Heinin tuloa varten ja sain ilokseni huomata, että postimies oli tullessaan tuonut minullekin jotain :) Eikä mitään ihan pientä vaan toimiston isoimman paketin <3
Iloisin mielin raahasin yli viiden kilon painoisen paketin kattohuoneistooni, ja revin sen auki! Aivan mahtavaa! Lassi oli pyynnöstäni lähettänyt leffoja ja Gilmoren tytöt sarjan jaksoja, herkkuja, vaatteita ja vaelluskengät tulevaa reissua varten. Tietysti revin Fazerinalevyn auki ja laitoin Gilmoret pyörimään! Hyvästi koti-ikävä :D Aivan mahtavaa. Suklaalevystä hävisi kieltämättä heti alkuun yli puolet, mutta sallittakoon se pitkän odotuksen jälkeen (ja olihan mieheni osannut tämän arvata ja laittanut tuplasti kaikkea :D).
Rupateltiin Lassin kanssa pitkät tovit puhelimessa ja varasin lennot Barcelonasta Frankfurtin kautta Suomeen. Eli 13. päivä huhtikuuta olen taas Suomessa, ja palaan tämän hetkisten suunnitelmien mukaan 2.5. Birminghamiin. Lentoliput maksoivat 43 euroa ja siihen lisättynä vielä junalippu Tampereelta Helsinkiin 15 euroa eli kokonaiskustannukset 58 euroa. Tsitsing! Kyllä sopii :) Pitää vielä löytää halpa lippu Helsingistä Lontoohon ja junalippu Lontoosta Birminghamiin paluumatkalle, mutta sen ehtii vielä myöhemminkin :)
Viime viikkoisten salsatuntien "ruma ankanpoikaskompleksi" on myös ylitetty, sillä tänään (kuten kaikki muukin) sujui aivan loistavasti. Opin hurjasti uutta tunneilla ja tuntien jälkeen olin pyöritettävänä toista tuntia ilman itseaiheutettua vahinkoa :D Olin tainnut siirtää huonon karmani Lauralle, joka sai kaikki hyypiöt ja varpaille astujat tällä viikolla kimppuunsa.
Heini tulee siis tänä perjantaina katselemaan vuorostaan Birminghamin hoodeja eli ohjelmaa on kivasti myös loppu viikolle. Nyt nukkumaan ja aamulla kouluun :)
Hyvää yötä maailma :) (ja positiivista energiaa kaikille myös sinne Suomeen!!)
PS. kohta voi muakin nimittää oksupossariksi, vaikkakin luulen, et tää on ohimenevää :D
tiistai 8. maaliskuuta 2011
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
6.3.2011 English up-date
Hello world, here’s Elina :)
This week went really fast. On Monday we did our trip to Warwick, which is about half an hour away by train. In the morning I ran the school to print the voucher for the castle and the travel plan that I had generated for my lovely travel companions. Nice addition to our normally quite feminine travel group was Flavien, who didn’t always seem to enjoy the trip with seven girls :D
At the train station I asked all whether they had their student cards with them and it took me another 15 minutes to realize that I had left my own at home :D So it was at home in a jacket pocket because I had needed it in the morning! (We can access the school only with our student ID) I was irritated quite tremendously, but I was hoping that by talking nicely I’d get the student discount :P
First, we headed to the city, since our purchased discounted tickets were valid after 2 pm. We dropped by at the tourist office, the local St. Mary's Church and other attractions (Warwickshire Museumja Lord Leycester Hospital), which were closed on Mondays. The weather was as always windy and wet, so we visited local coffee shop to warm up and drink a marshmallow, whipped cream cocoa. YUMMY :P
So the main focus of our trip was Warwick Castle, the medieval castle at the heart of Warwickshire http://warwick-castle.com/ Since a picture is worth a thousand words, there's a few in my Finnish blog up-date have a look please from there [ just scroll down :) ].
We arrived at the castle full with enthusiasm like the preschoolers that were running towards us at the gate and shares similar interest to the play ground. At first it seemed that there was too much to see in a few hours, which was the time limit set by train schedules. However, we were able to access the castle already before 2 pm.
Here is the first view from the gate [ just scroll down :) ]..
The numerous halls and towers of the castle were designed to display the castle’s history in different time periods. The most entertaining part for us was, of course, all the stories and articles, what we got to experiment and explore. For the first time I also got "announced" as Finland's representative in the 1898 royal weekend celebrations with the representatives of Germany, France and Slovenia. So that was part of the Secrets and Scandals of the Royal Weekend Party show, in which guides implemented their activities by acting a role. It was a fun variation for normal museum visit.
On Tuesday, we booked tickets to Barcelona. We decided with Laura, Lisa and Issie that we’ll make a small detour before returning home for the Easter break. Issie will also continue the journey with me to Finland to visit her friend in Tampere. YEY I can’t wait to get some heat in my bones after these wet and cold months. I’m also looking forward to meet Susana!!
In the afternoon we took part in the aerobics at our gym. That was the flashback of the '80s aerobics :D Lisa and me almost peed our pant having realized what we had done for the last hour :D Oh my goodness :D To cheer up our day we decided to join Laura and Issie for the salsa lessons in bar Risa.
I and Lisa attended the basic classes as Laura and Issien took part in the intermediate classes. Our teacher was really full of life and energetic which made the learning process even more enjoyable while you’re having a smile in your face all the time People from different ages and sizes experienced the joy of dance and salsa. After the classes we stayed spinning on the dance floor a few hours. Laura had a lot of dance partners due to her advanced level of salsa while I felt like the little ugly dug next to her and was stamping my partners feet :D I think my line of the day was: I’m so sorry. I’m a terrible dancer :D One man managed to slap his hand against my face slapped his hands on my face when trying to spin me around :D Well those are the new experiences – at first you have to suck at it to improve it :D
On Wednesday Kaja and I wanted to pamper ourselves at the school's salon and had booked a manicure - or at least so we thought. My deluxe-manicure went pretty well – my hands were scrubbed, moisturized, put in to warmers, massaged and nails were treated. My manicurist didn’t say a word during the treatment which was quite alright when considering my tiredness and Finnish background. I had nothing to complain she did a fairly good work. However, Kaja got herself a talkative girl, who could not perform that well… So if you’re visiting the UCB salon, anything can happen :P
On Thursday, we headed again after school to the salsa lessons and this time I learned how to turn and spin :D After that we headed out for the KARAOKE! I and Franzi had been talking about this since the first week and now it was the time to implement the dream :P So we went to the local pub called Tab and Spile, of which customer’s average age was certainly over forty, and 90% of the clientele were men. After all, we had decided to go to sing karaoke, so we did not let this little fact to bother us. As a result the 10-sputter-headed girl gang got seated in front of the pub and took over the stage :D The first songs were enough terrifying to listen to all the parties, while the evening's karaoke host didn’t have the latest versions of songs. His replacement of discs and songs also seemed to be extremely time-consuming and felt like a small eternity. I don’t know was this due to his third pint of beer or just the old fashioned system he had. He also didn’t spare his words if he didn’t like our performance. We didn’t quite take it personally and stayed anyways until midnight. At least the men had something to discuss for the coming evenings: D
On Friday, bought the school’s sweater! Now I have something to put on when I wake up in the freezing cold bed room. As I’ve surely mentioned before the heater works only one hour at a time and rarely I ever press it during the night so in the morning when you wake up, the only place where it’s warm is under the blanket.
On today's seminar class we won overwhelmingly the local students and we were rewarded chocolate muffins - what could be better: D It reminds me that this week's lessons have been quite entertaining. So I do not want to critic the quality of teaching or their tactics, but the strength of students' general knowledge…
This week's Top 3 list for the discussions (S = student, T = teacher, E = Elli, F = Franzi)
1. S: Where are you from? E: Finland. S: Finland. Is that a capital or something? E: Well no, Helsinki is the capital of Finland. It's located in the northern part of Europe. You know Norway, Sweden, Finland, Russia ... And then the boy states at me with glazy eyes..
2. Talking about Formula 1 DURING class. S: Hey Teach, Monaco is in Spain, right? T: Well, Monaco is in France ......
3. T: Who thinks that Hitler is still alive? ==>; One third of the Class Raise Their Hands (source: F.)
So that’s the level of education here! I'd really like to do scientific research of the students and their general knowledge in geography and history. I wonder what would be their drawing the world map look like! What the heck they really are studying in school? You would think that hospitality students, and especially tourism students would know something about history and geography. Slovenian girl was also asked whether her country is still communism, and whether they have a telephone or Internet back home ... Here in the "developing country of Internet” they should consider quite many things that they should learn about before considering themselves highly educated.
Still few words about this weekend. Our destination on Saturday was Oxford - the mecca of education and sophistication. It made good balance for this week’s facts that we had heard in the university. In the morning we met with the same group than in the past, namely four Germans, two Finns and one Slovenian at the bus station in the old city center. Return-trip ticket cost us eight pounds for a two-hour drive from Bham to Oxford. In addition, we paid two pounds for the local bus ride from the Park and Ride station to downtown. Park and Ride station is an awesome invention, when you can park outside the city center and as a result there is less traffic in the centre and pedestrians more room to move. Great! One point for Britain
We made a mandatory *** and a coffee break, then headed through the Office of Tourism to admire the various campus buildings. They had a lot of them... We walked only around the downtown area, but it seemed that in every street corner there was a new university and a professor wearing a traditional black robe was walking in front of the school.
For me, the highlight of the trip was, however Christ Church College and Cathedral, where the two first Harry Potter films have been shooted! After having paid the entrance fee, I texted my sister to praise where I was. The answer was not as enthusiastic as I had expected: "Oh well, tell my greetings to him ;)."
However, we didn’t see Mr. Potter himself and the glamorous of the visit was reduced by the flow of visitor’s restrictions and waiting for the opening of the dining room. I became a little envy how in culturally and historically valuable milieu these young people had the privilege of studying. Though I do not envy the sky high tuition fees that their parents have to pay.
As we continued our tour it became clear that the surrounding area of Oxford has also acted, inter alia, the setting of the Golden Compass and Midsomer murders. Having wandered enough we felt it was necessary to enjoy a warm snack, and we ended up in an Irish pub for lunch. I decided to experiment a treat called 'Chicken and Mushroom crockpod' which was against all odds quite tasty. With our tummies filled we made a stop to the local bookstore, which I left five pounds poorer and three books richer: Jane Austen's Emma, Pride and Predjudice and Little Women, Good Wives are now waiting reader. I've had time to become accustomed to the English “trash/ romance” literature, so maybe I should probably also begin to focus on the actual scientific literature. Surely it is not my fault that the courses are not very demanding, and in the evenings I want to read something just for fun, is it?
Tomorrow, I promise to focus on the assignments.
Greetings and hugs to all <3
This week went really fast. On Monday we did our trip to Warwick, which is about half an hour away by train. In the morning I ran the school to print the voucher for the castle and the travel plan that I had generated for my lovely travel companions. Nice addition to our normally quite feminine travel group was Flavien, who didn’t always seem to enjoy the trip with seven girls :D
At the train station I asked all whether they had their student cards with them and it took me another 15 minutes to realize that I had left my own at home :D So it was at home in a jacket pocket because I had needed it in the morning! (We can access the school only with our student ID) I was irritated quite tremendously, but I was hoping that by talking nicely I’d get the student discount :P
First, we headed to the city, since our purchased discounted tickets were valid after 2 pm. We dropped by at the tourist office, the local St. Mary's Church and other attractions (Warwickshire Museumja Lord Leycester Hospital), which were closed on Mondays. The weather was as always windy and wet, so we visited local coffee shop to warm up and drink a marshmallow, whipped cream cocoa. YUMMY :P
So the main focus of our trip was Warwick Castle, the medieval castle at the heart of Warwickshire http://warwick-castle.com/ Since a picture is worth a thousand words, there's a few in my Finnish blog up-date have a look please from there [ just scroll down :) ].
We arrived at the castle full with enthusiasm like the preschoolers that were running towards us at the gate and shares similar interest to the play ground. At first it seemed that there was too much to see in a few hours, which was the time limit set by train schedules. However, we were able to access the castle already before 2 pm.
Here is the first view from the gate [ just scroll down :) ]..
The numerous halls and towers of the castle were designed to display the castle’s history in different time periods. The most entertaining part for us was, of course, all the stories and articles, what we got to experiment and explore. For the first time I also got "announced" as Finland's representative in the 1898 royal weekend celebrations with the representatives of Germany, France and Slovenia. So that was part of the Secrets and Scandals of the Royal Weekend Party show, in which guides implemented their activities by acting a role. It was a fun variation for normal museum visit.
On Tuesday, we booked tickets to Barcelona. We decided with Laura, Lisa and Issie that we’ll make a small detour before returning home for the Easter break. Issie will also continue the journey with me to Finland to visit her friend in Tampere. YEY I can’t wait to get some heat in my bones after these wet and cold months. I’m also looking forward to meet Susana!!
In the afternoon we took part in the aerobics at our gym. That was the flashback of the '80s aerobics :D Lisa and me almost peed our pant having realized what we had done for the last hour :D Oh my goodness :D To cheer up our day we decided to join Laura and Issie for the salsa lessons in bar Risa.
I and Lisa attended the basic classes as Laura and Issien took part in the intermediate classes. Our teacher was really full of life and energetic which made the learning process even more enjoyable while you’re having a smile in your face all the time People from different ages and sizes experienced the joy of dance and salsa. After the classes we stayed spinning on the dance floor a few hours. Laura had a lot of dance partners due to her advanced level of salsa while I felt like the little ugly dug next to her and was stamping my partners feet :D I think my line of the day was: I’m so sorry. I’m a terrible dancer :D One man managed to slap his hand against my face slapped his hands on my face when trying to spin me around :D Well those are the new experiences – at first you have to suck at it to improve it :D
On Wednesday Kaja and I wanted to pamper ourselves at the school's salon and had booked a manicure - or at least so we thought. My deluxe-manicure went pretty well – my hands were scrubbed, moisturized, put in to warmers, massaged and nails were treated. My manicurist didn’t say a word during the treatment which was quite alright when considering my tiredness and Finnish background. I had nothing to complain she did a fairly good work. However, Kaja got herself a talkative girl, who could not perform that well… So if you’re visiting the UCB salon, anything can happen :P
On Thursday, we headed again after school to the salsa lessons and this time I learned how to turn and spin :D After that we headed out for the KARAOKE! I and Franzi had been talking about this since the first week and now it was the time to implement the dream :P So we went to the local pub called Tab and Spile, of which customer’s average age was certainly over forty, and 90% of the clientele were men. After all, we had decided to go to sing karaoke, so we did not let this little fact to bother us. As a result the 10-sputter-headed girl gang got seated in front of the pub and took over the stage :D The first songs were enough terrifying to listen to all the parties, while the evening's karaoke host didn’t have the latest versions of songs. His replacement of discs and songs also seemed to be extremely time-consuming and felt like a small eternity. I don’t know was this due to his third pint of beer or just the old fashioned system he had. He also didn’t spare his words if he didn’t like our performance. We didn’t quite take it personally and stayed anyways until midnight. At least the men had something to discuss for the coming evenings: D
On Friday, bought the school’s sweater! Now I have something to put on when I wake up in the freezing cold bed room. As I’ve surely mentioned before the heater works only one hour at a time and rarely I ever press it during the night so in the morning when you wake up, the only place where it’s warm is under the blanket.
On today's seminar class we won overwhelmingly the local students and we were rewarded chocolate muffins - what could be better: D It reminds me that this week's lessons have been quite entertaining. So I do not want to critic the quality of teaching or their tactics, but the strength of students' general knowledge…
This week's Top 3 list for the discussions (S = student, T = teacher, E = Elli, F = Franzi)
1. S: Where are you from? E: Finland. S: Finland. Is that a capital or something? E: Well no, Helsinki is the capital of Finland. It's located in the northern part of Europe. You know Norway, Sweden, Finland, Russia ... And then the boy states at me with glazy eyes..
2. Talking about Formula 1 DURING class. S: Hey Teach, Monaco is in Spain, right? T: Well, Monaco is in France ......
3. T: Who thinks that Hitler is still alive? ==>; One third of the Class Raise Their Hands (source: F.)
So that’s the level of education here! I'd really like to do scientific research of the students and their general knowledge in geography and history. I wonder what would be their drawing the world map look like! What the heck they really are studying in school? You would think that hospitality students, and especially tourism students would know something about history and geography. Slovenian girl was also asked whether her country is still communism, and whether they have a telephone or Internet back home ... Here in the "developing country of Internet” they should consider quite many things that they should learn about before considering themselves highly educated.
Still few words about this weekend. Our destination on Saturday was Oxford - the mecca of education and sophistication. It made good balance for this week’s facts that we had heard in the university. In the morning we met with the same group than in the past, namely four Germans, two Finns and one Slovenian at the bus station in the old city center. Return-trip ticket cost us eight pounds for a two-hour drive from Bham to Oxford. In addition, we paid two pounds for the local bus ride from the Park and Ride station to downtown. Park and Ride station is an awesome invention, when you can park outside the city center and as a result there is less traffic in the centre and pedestrians more room to move. Great! One point for Britain
We made a mandatory *** and a coffee break, then headed through the Office of Tourism to admire the various campus buildings. They had a lot of them... We walked only around the downtown area, but it seemed that in every street corner there was a new university and a professor wearing a traditional black robe was walking in front of the school.
For me, the highlight of the trip was, however Christ Church College and Cathedral, where the two first Harry Potter films have been shooted! After having paid the entrance fee, I texted my sister to praise where I was. The answer was not as enthusiastic as I had expected: "Oh well, tell my greetings to him ;)."
However, we didn’t see Mr. Potter himself and the glamorous of the visit was reduced by the flow of visitor’s restrictions and waiting for the opening of the dining room. I became a little envy how in culturally and historically valuable milieu these young people had the privilege of studying. Though I do not envy the sky high tuition fees that their parents have to pay.
As we continued our tour it became clear that the surrounding area of Oxford has also acted, inter alia, the setting of the Golden Compass and Midsomer murders. Having wandered enough we felt it was necessary to enjoy a warm snack, and we ended up in an Irish pub for lunch. I decided to experiment a treat called 'Chicken and Mushroom crockpod' which was against all odds quite tasty. With our tummies filled we made a stop to the local bookstore, which I left five pounds poorer and three books richer: Jane Austen's Emma, Pride and Predjudice and Little Women, Good Wives are now waiting reader. I've had time to become accustomed to the English “trash/ romance” literature, so maybe I should probably also begin to focus on the actual scientific literature. Surely it is not my fault that the courses are not very demanding, and in the evenings I want to read something just for fun, is it?
Tomorrow, I promise to focus on the assignments.
Greetings and hugs to all <3
lauantai 5. maaliskuuta 2011
5.3.2011
Hei maailma, täällä Elina :)
Tämä viikko kului kyllä erikoisen nopeasti. Maanantaina tosiaan tehtiin matka Warwickiin, joka on noin puolen tunnin junamatkan päässä Birminghamista. Aamulla juoksin koululle tulostamaan liput linnaan ja ohjekirjaset, jotka olin väsännyt. Miesvahvistukseksi saatiin ranskalaispoika Flavien, joka ei aina näyttänyt nauttivan reissusta seitsemän tytön kanssa :D
Juna-asemalla kyselin kaikilta, että onhan teillä opiskelijakortit mukana ja tajusin vasta junassa jättäneeni omani kämpille toisen takin taskuun, kun olin aamulla sitä tarvinut! (koululle pääsee vain omalla opiskelijakortilla, joka leimataan aina portilla). Ärsytti aivan suunnattomasti, mutta toivoin, että puhumalla pääsen linnaan opiskelija-alennuksella.
Ensin suuntasimme kaupungille, sillä hankkimani alennusliput olivat voimassa vasta kahdesta eteenpäin. Piipahdimme turistitoimistossa, ihastelimme paikallista pyhän Marian kirkkoa ja ulkopuolelta muita paikkoja (Warwickshire Museumja Lord Leycester Hospital), jotka olivat maanantaisin suljettuna. Ilma oli brittiläisittäin ripakan tuulinen ja kostea, joten piipahdimme välillä kahville lämmittelemään ja juomaan vaahtokarkkikermavaahtokaakaota. Pääkohteenamme oli siis Warwick Castle, keskiaikainen linna Warwickshiren ytimessä http://warwick-castle.com/ Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tässä muutama.
Saavuimme linnaan intopinkeinä kuin edessämme kirmaavat esikoululaiset, jotka olivat päässeet tutkailemaan linnan antimia. Aluksi tuntui, että oli paljon nähtävää eikä muutama tunti, jota oli enää junan lähtöön tulisi riittämään. Pääsimme kuitenkin suoraan jonottamatta linnaan hieman ennen lippujen voimassaolo aikaa eikä opiskelijakorttejakaan onneksi kyselty portilla. Huh!Tässä ensimmäinen näkymä portin sisäpuolelta.
Linnan lukuisat salit ja tornit oli muotoiltu erilaisiksi näytteilyiksi kuvaamaan linnan eri ajan jaksoja. Viihdyttävintä meille lapsenmielisille oli tietenkin kaikki tarinat ja tavarat, mitä pääsi kokeilemaan ja tutkailemaan. Ensimmäistä kertaa minut myös "ilmoitettiin" Suomen edustajana vuoden 1898 kuninkaallisille viikonloppujuhlille Saksa, Ranskan ja Slovenian edustajien seurana. Tämä oli siis osana Secrets and Scandals of the Royal Weekend Party-näyttelyä, jossa salin oppaat toimivat rooleissaan. Se oli ihan hauskaa vaihtelua tavallisissa museoissa koluamiselle.
Tiistaina aamuvarhain buukkasimme liput Barcelonaan 30 punnalla per nokka. Päätimme Lauran, Lisan ja Issien kanssa, että teemme pienen kiertotien ennen pääsiäislomalle palaamista. Issie jatkaa myös minun kanssa sitten matkaa Suomeen tapaamaan ystäväänsä Tampereelle. Iltapäivästä tutustuimme kuntosalin aerobic-tuntiin, joka oli kuin pahempikin flashback 80-luvun aerobicin ensi askelista :D Lisan kanssa olimme nauraa pissat housuun tunnin jälkeen, kun tajusimme mihin olimme tunnin verran osallistuneet. Päätimme myös samaan hengenvetoon, ettei rahapussia tarvitsisi toista kertaa aerobicin takia kahta puntaa keventää.
Piristääkseemme päiväämme lähdimme Lauran houkuttelemina salsa-tunneille Bar Risaan. Osallistuin Lisan kanssa perustunneille Lauran ja Issien osallistuessa vaativammille tunneille. Aurinkoisen iloinen salsa-opettajamme loi puhtia kaikkiin osallistujoihin, joita oli molemmissa ryhmissä varmaan nelisenkymmentä. Kaiken ikäiset ja kokoiset ihmiset nauttivat tanssin ilosta ja salsan askelista - vaikkakin välillä askelista myös tanssiparin varpailla :D Tuntien jälkeen jäimme pyörimään tanssilattialle vielä muutamiksi tunneiksi. Lauralla oli kovasti vientiä tasonsa vuoksi ja reppanat tulivat sitten hakemaan minuakin ja joutuivat jotkut pahoinkin runnotuiksi, kun en pysynyt heidän askeleissaan mukana :D Yksi mies vahingoissa löi kätensä naamaani kun yritti kiepsauttaa :D Olo oli kuin rumalla ankan poikasella, kun häpeissäni yritin selitellä olevani karmean huono tanssimaan :D
Keskiviikkona hemmottelimme Kajan kanssa itseämme manikyyrillä koulun salongissa - tai näin ainakin luulimme. UCB tarjoaa siis ammattikoulusta maisterin tasoon turismi-, hotra-, tapahtuma-, kauneus- ja urheilualoilla. Minun luksusmanikyyrini sujui ihan hyvin - kädet kuorittiin, rasvattiin, laitettiin lämpökäsineisiin, hierottiin ja kynnet hoidettiin. Miralle jo kirjoittelinkin, kun hoidettavana istuessani nauratti, kun muistelin viime kertaista manikyyriäni. Tällä kertaa tyttö ei kyllä huudellut mitään "suomeksi" tai kikatellut mennessään, vaan oli ihan tuppisuuna kuin suomalaiset konsanaan :D Tyttö piti mua varmaan ihan kahelina, kun väsyneenä hymyilin itsekseni koko ajan :D
Sitten pois lähtiessä onnistuin vielä tuhraamaan juuri lakatut kynnet, kun otin lompakon laukusta - aivan kuten viime kerrallakin :D En ole siis yhtään tyttöistynyt tai oppinut viime kerrasta. (Niille tiedoksi, jotka eivät tiedä olin viimeksi manikyyrissä Miran ja Riitan kanssa Thaimaassa). Kaja taas sai hoitajakseen puheliaan tytön, joka ei osannut tasoittaa edes hänen kynsiään tasaisiksi ja oli tuhrannut niin paljon lakkaa ranskalaiseen manikyyriin, että molemmat lakat vain sekoittuivat keskenään puuroksi, kun Kaja otti oman lompakkonsa laukustaan.
Sitten pois lähtiessä onnistuin vielä tuhraamaan juuri lakatut kynnet, kun otin lompakon laukusta - aivan kuten viime kerrallakin :D En ole siis yhtään tyttöistynyt tai oppinut viime kerrasta. (Niille tiedoksi, jotka eivät tiedä olin viimeksi manikyyrissä Miran ja Riitan kanssa Thaimaassa). Kaja taas sai hoitajakseen puheliaan tytön, joka ei osannut tasoittaa edes hänen kynsiään tasaisiksi ja oli tuhrannut niin paljon lakkaa ranskalaiseen manikyyriin, että molemmat lakat vain sekoittuivat keskenään puuroksi, kun Kaja otti oman lompakkonsa laukustaan.
Torstaina suuntasimme taas koulun jälkeen salsaamaan tunniksi (tällä kertaa opettelin kääntymistä ja pyörähdyksiä :D) ja sieltä laulamaan karaokea lähipubiin. Lähipubin keski-ikä oli varmasti yli neljänkymmenen ja 90 % asiakaskunnasta oli miehiä. Mehän olimme päättäneet mennä laulamaan karaokea, joten emme antaneet tämän pikkuseikan vaivata, joten paukahdimme 10-päisen tyttölauman kanssa pubin etuosaan ja kahmaisimme lauluvihkot kauniisiin käsiimme. Ensimmäiset laulut olivat kyllä karmeaa kuunneltavaa kaikille osapuolille, kun illan karaokeisännällä ei ollut ihan viimeisimmät versiot lauluista. Levyjen vaihto ja kappaleiden etsiminen tuntui myös vievän aikaa pienen ikuisuuden, eikä hän säästellyt sanojaan, jos ei pitänyt esiintymisestämme. Vaikeuksista huolimatta jatkoimme kappaleiden toivomista ja muiden sparraamista puolille öin asti. Saivatpahan miehetkin jotain keskusteltavaa tuleviksi illoiksi :D
Perjantaina ostin koulun hupparin, kun aamuisin on kaivannut jotain nopeasti päälle kiskaistavaa, kun patteri on ollut pois päältä koko yön ja vain peiton alla olisi lämmintä. Tämän päivän seminaaritunneilla voitimme ylivoimaisesti paikalliset opiskelijat ja palkkioksi saimme suklaamuffinit - mikäs sen parempaa :D Siitä tulikin mieleeni, että tämän viikon tunneilla on kyllä ollut taas naurussa pitelemistä. En siis halua mitenkään kritisoida opetuksen laatua tai taktiikoita, vaan opiskelijoiden yleistiedon vahvuutta.
Tämän viikon TOP 3-lista käymistämme keskusteluista (S= opiskelija, T= opettaja, E= Elli, F= Franzi):
Tämän viikon TOP 3-lista käymistämme keskusteluista (S= opiskelija, T= opettaja, E= Elli, F= Franzi):
1. S: Where are you from? E: Finland. S: Finland. Is that a capital or something? E: No, Helsinki is the capital of Finland. It's located in the northern part of Europe. You know Norway, Sweden, Finland, Russia...
2. Talking about Formula 1 during class. S: Hey teacher, is Monaco in Spain? T: No, Monaco is in France......
3. T: Who of the class thinks that Hitler is still alive? ==> one third of the class raise their hands (source: F.)
Että sellaista :D Haluaisin kovasti tehdä tieteellistä tutkimusta mihin maahan nämä raukkaparat sijoittaisivat mitäkin kaupunkeja tai millainen olisi heidän piirtämänsä maailman kartta!!! Mitä ihmettä nämä oikein opiskelevat koulussa? Luulisi, että hospitality-opiskelijat ja varsinkin turismin opiskelijat osaisivat jotain historiasta ja maantieteestä. Slovenialaiselta tytöltä oli myös kysytty, onko hänen maassaan vielä kommunismia ja onko teillä puhelimia tai nettiä... Täällä "kehitysmaassa" olisi kyllä paljon opittavaa ja parannettavan varaa.
Sitten vielä nopeasti muutama sana tämän päivän reissusta. Matkan määränpäänä oli Oxford - maan koulutuksen mekka ja tämän viikon "tieteellisten" vastakohtien tasapainottaja :D Suuntasimme aamulla samalla rytmiryhmällä kuin aiemmin eli neljän saksalaisen, kahden suomalaisen ja yhden slovenialaisen kanssa bussiasemalle kaupungin vanhaan keskustaan. Menopaluu bussilippu maksoi kahdeksan puntaa kahden tunnin ajomatkan päässä olevaan Oxfordiin. Sen lisäksi maksoimme kaksi puntaa paikallisesta bussikyydistä kaupungin ulkopuolella sijaitsevalta park and ride-asemalta keskustaan. Park and ride-asema on kyllä mahtava keksintö, kun pientä summaa vastaan voit parkkeerata kaupungin ulkopuolelle ja siitä seurauksena keskustassa on vähemmän liikennettä ja kävelijöillä enemmän tilaa liikkua.
Pakollisen pissa- ja kahvitauon jälkeen suuntasimme turismitoimiston kautta ihastelemaan eri yliopistojen kampusrakennuksia. Niitä oli PALJON... Kiersimme vain ydinkeskustan alueella olevat, mutta tuntui, että jokaisen kadun kulmassa oli uusi yliopisto ja perinteiseen mustaan kaapuun pukeutunut professori käppäili koulun edustalla.
 |
| Isabel, Lisa, Franzi, minä, Laura ja Kaja Christ Churchin edustall |
Minulle matkan kohokohta oli kuitenkin Christ Church College and Cathedral, jossa on kuvattu Harry Potter-elokuvien ensimmäisiä osia! Piti tietysti heti ensimmäisenä pääsymaksun maksettuani leuhkia siskolle vierailukohteesta tekstiviestitse. Vastaus ei ollut yhtä innokas: "Vai silleen, no kerro terveisiä ;) ".
Itse herra Potteria emme kuitenkaan nähneet ja vierailun hohdokkuutta vähensivät vierailijoiden kulun rajoitukset ja ruokasalin aukeamisen odottelu. Opiskelijat asuvat samalla alueella, jossa turistit vierailivat ja näimmekin muutaman rugbypelin runnoman nuoren juppipojan ja pesulasta palaavan tytön. Hieman kävi kateeksi miten kulttuurisesti ja historiallisesti arvokkaassa miljöössä näillä nuorilla oli etuoikeus opiskella. Kateeksi ei kyllä käynyt taivaallisen korkeita lukukausimaksuja, joita näiden nuorien vanhemmat joutuvat pulittamaan.
 | ||||
| Sitten vain mielikuvitus lentämään ja kuvittelemaan nuoret rohkelikon väreissä lentelemässä luudillaan :D |
Jatkaessamme kierrosta meille selvisi, että Oxfordin lähiympäristö on toiminut myös muun muassa Kultaisen kompassin ja Midsomerin murhien kulisseina. Vaelleltuamme tarpeeksi koimme tarpeelliseksi nauttia jotakin lämmintä purtavaa, ja päädyimmekin irkkupubiin lounaalle. Uskaltauduin kokeilemaan 'Chicken and mushroom crockpod'ia, joka oli makujen sekamelskasta huolimatta varsin maittava annos. Masut täynnä kipaisimme vielä kirjakauppaan, josta lähdin viisi puntaa köyhempänä ja kolme kirjaa rikkaampana: Jane Austenin Emma, Pride and Predjudice sekä Little Women, Good Wives odottavat nyt lukijaansa. Olen ehtinyt iltaisin totuttautumaan englannin kieliseen (hömppä)kirjallisuuteen, joten pitäisi varmaan alkaa keskittymään myös varsinaiseen tieteelliseen kirjallisuuteenkin. Eihän se minun vikani ole, että kurssit eivät ole kovin vaativia ja iltaisin haluaa lukea jotain ihan omaksi huvituksekseen, eihän?
Huomenna lupaan paneutua palautettaviin tehtäviin, ettei mene ihan lomailuksi täällä olo.
Terkkuja ja halauksia kaikille <3
***
The English version will follow on the coming days. This update is too long to translate straight away :D
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
27.2.2011
Cheers mates!
Jaahas. Taas on viikko kulunut. Pitänee kaivaa kalenteri eteen ja katsoa viikon saavutukset.
Hah aivan :D Koska sunnuntain mässäily ei ollu tarpeeksi jatkoimme maanantaiaamuna siitä mihin olimme sununtaina jääneet. Masut täynnä suuntasimme kohti uusia seikkailuja. Tällä viikolla olikin urheilullinen viikko. Maanantaina kokeilimmet street dancea, keskiviikkona yogaa, torstaina ja perjantaina kävin purkamassa kertynyttä aggressiivista energiaa salilla ja viikonloppuna teimme kävelyretkiä kaupungilla. Eli terkut Lassille, joka on huolissaan kilojen kertymisestä ;P
Tällä viikolla selkeni viimein lopullinen aikataulu. Tiistaina espanjaa ja akateemsista kirjoittamista, keskiviikkona tapahtumien suunnittelu-kurssi, torstaina tapahtuman toteuttamiskurssi ja perjantaina tapahtuma-alan läpileikkauskurssi. Kurssit ovat aika perustavaa laatuisia eivätkä oikein kolmannen vuoden opiskelijan tasoa, mutta noh.. Tuskin ne hukkaan menevät. Yleensä opettaja pitää kaksi tuntia luentoa, jonka jälkeen on seminaari, johon on pitänyt opiskella etukäteen ilmoitettu materiaali, josta keskustellaan.
Kielen opiskelu on täällä tosiaan erilaista! Ensimmäisestä tunnista lähtien on opeteltu lauseita sanojen sijaan. Emme opettele sanoja tai niiden sukuja vaan fraaseja ja ääntämistä. Perin kummallista sanoisin. Pitänee itse ostaa harjoituskirja, josta voi opetella tarvittavan sanaston, persoonapronominit ym. koska käytämme tunneilla vain annettua opintomateriaalia ja kuunteluja.
Tapahtuman toteutus kurssilla olen seitsemän muun ihmisen kanssa ryhmässä. Nyt uudestaan ajateltuna en harmittele yhtään, ettei minun tarvitse osallistua kirjalliseen osioon. Ensinnäkin, kahdeksan ihmisen ryhmässä päätöksenteko on erittäin vaikeaa, kun vahvatahtoiset haluavat jyrätä oman ideansa toteutukseen ottamatta huomioon sen heikkouksia. Toiseksikin, täällä ei suunnitella ryhmätapaamisia ja niiden sisältöä, joka pitkittää kahdeksan ihmisen kaoottisia kokouksia entisestään. Kolmanneksi, ryhmän jäseniltä tuntuu välillä puuttuvan todellisuuden taju. Näistä syistä olen ollut purkamassa energiaani salilla kahtena päivänä peräkkäin. PUUH! sanon minä. Ehkä olin ehtinyt unohtaa työrupeman aikana, millaista on koulun ryhmätyöt.. Mutta tämähän vain kasvattaa luonteenlujuutta ja muuta sellaista ylevää eikös vain :D
Keskiviikko-iltana hauskuutimme itseämme taas elokuvissa. Kävimme katsomassa 3D-version Gnomeo and Juliet, joka oli yllätykseksemme englantinainen tuotos. Ihmettelin kun oli niin paljon Elton Johnin biisejä leffassa, mutta sehän selitti paljon, kun herran nimi oli loppu teksteissä tuottajan kohdalla. Ihan viihdyttävä leffa, mutta en kyllä ostaisi kotiin tai vuokraisi toista kertaa.
Perjantaina sain sähköpostia siskoltani. Aww kuinka söpö siskonpoika minulla olikaan. Kuvien katselu nostatti tunteet pintaan ja koti-ikävän. Tietysti harmittaa miten jää paitsi pojun nopeasta kasvamisesta ja kaikesta kotona tapahtuvasta, mutta kaikella on hintansa. Olen kuitenkin tulossa pääsiäisenä kotiin, joten kahden ja puolen kuukauden erossa olo ei ole kuitenkaan ylitsepääsemätöntä ja korvaamatonta. Eikä Niilo poju paljon muista paljon täti kiusaamassa häntä ensimmäisen vuotensa aikana ja veljen lapsetkin toivottavasti vielä muistavat naaman, kun palaan. Näyttäkää kuvia jooko, ettei lapset pelästy seuraavalla visiitillä kuin enoni pappani tullessa sodasta?
Mitäs muuta? Hah sain rahani takaisin menetetystä pesulakortista! Seuraavalla pesulareissullani törmäsin muutamaan hassuun asiaan. Ensinnäkin, jotkut opiskelijat eivät osaa pestä vaatteita. Yksi tyttö tuhrasi vartin lajitellessa pyykkiä eikä osannut ymmärtää, että vaaleita voi olla monia sävyjä (valkoinen, luonnonvalkoinen, vaaleanruskea....) ja ne voi kyllä kaikki pestä samassa koneessa. Toinen tyttö oli laittanut jätesäkillisen kaiken värisiä vaatteita pesukoneeseen aamulla, tuli hakemaan niitä illalla ja laittoi kaikki samaan kuivausrumpuun! Ja miten minulle selvisi tämä oli se, kun turhautuneena odotin ensin yli vartin, että saisin pestyä omat pyykkini. Ketään ei kuulunut, joten hain toimistolta jätesäkin ja lappasin homeisen hajuiset vaatteet siihen. Yli tunti myöhemmin, kun odotin oman koneellisen valmistumista tyttö tuli hakemaan pyykkejään, ja lastasi ne kaikki kuivausrumpuun. Kolmas yllätys oli, kun odottelin omien vaatteiden kuivumista ja eräs poika tuli pesutuvassa kysymään olenko suomalainen, kun minulla oli Citymarketin muovikassi. Näin tapasin siis Jukan, joka oli ollut vaihdossa syksystä asti meidän yksiköstä.
Pyykkituvassa tapahtuu siis kaikenlaista mielenkiintoista.
Lauantaina tutustuimme Jewellery Quarteriin eli paikalliseen nähtävyyteen, jossa toimii 1 500 korualan yritystä. Huikea määrä siis! Lounastauolla Laura koki myös elämänsä järkytyksen kielimuurin vuoksi :D Hän luuli tilanneensa juustoleivän ranskalaisilla, ja sain kahden kylmän paahtoleivän palan välissä ranskalaisia. Kysymys tosiaan kuuluu kuka tilaisi tällaista? Urheasti hän kuitenkin söi saamansa annoksen :D
Tänään Franzi veti meille kävelykierroksen keskustassa, missä käytiin läpi nähtävyydet ja taustatietoa kaupungista. Kävelimme siis samoilla kulmilla, missä olemme kolme viikkoa tallanneet, mutta saimme lisätietoa mikä oli mikä ja miksi.
Matkakalenterimme seuraava osioksi on merkitty päiväretki Warwickiin, joka on noin puolen tunnin junamatkan päässä. Matkasuunnitelman laatineena olen erittäinkin toiveikas huomisen suhteen, jos ei vain niin kauheasti sataisi. Sain hankittua etukäteisalennusliput junaan ja linnaan, joten säästimme noin viisi puntaa per naama sisäänpääsystä Warwick Castleen. Sillä kustantaa jo lounaan eli loistava säästö!
Pubissa saattaa saada kaksi pääruoka-annosta seitsemällä punnalla lounasaikaan, kahviloista ja kepsupaikoista saa kaikenlaista edullista syötävää alle viidellä punnalla. En pistä ollenkaan pahitteeksi! Kämpillä syön yleensä salaattia tai pastaa iltaruuaksi ja aamupalaksi leipää ja mysliä. Kämppäkaverini ihmettelevät terveellistä ja kurinalaista syömistäni vaikken koe salaatin ja hedelmien syömisessä mitään kovin eriskummallista. Heikkoutena täällä on tietysti kaikki roskaruoka, jota on tarjolla joka kadun kulmassa ja jopa koulussa. Olen huomannut, että rasvan käry on käynyt minunkin sieraimiini, ja huomaan täällä himoitsevani enemmän roskaruokaa kuin kotona. Harvoin sitä tulee kuitenkaan ostettua.
Kylmähän täällä on - melkein pahempaa kuin Suomessa, kun on niin kosteaa. Suosin pakkasta ja lunta kuin viimaa ja sadetta. Täällä tuulee samalla tavalla kuin Helsingissä, mikä on aika hassua, kun ollaan tiukasti sisämaassa.
Nyt taidan tehdä viimeiset valmistelut matkaa varten olenhan nimettynä tämän matkanjohtajaksi :D ja sitten painua pehkuihin. Onneksi tällä viikolla on ollut rauhallisempaa ja on saanut yöt nukuttua!
Terkkuja ja halauksia <3
***
Jaahas. Taas on viikko kulunut. Pitänee kaivaa kalenteri eteen ja katsoa viikon saavutukset.
Hah aivan :D Koska sunnuntain mässäily ei ollu tarpeeksi jatkoimme maanantaiaamuna siitä mihin olimme sununtaina jääneet. Masut täynnä suuntasimme kohti uusia seikkailuja. Tällä viikolla olikin urheilullinen viikko. Maanantaina kokeilimmet street dancea, keskiviikkona yogaa, torstaina ja perjantaina kävin purkamassa kertynyttä aggressiivista energiaa salilla ja viikonloppuna teimme kävelyretkiä kaupungilla. Eli terkut Lassille, joka on huolissaan kilojen kertymisestä ;P
Tällä viikolla selkeni viimein lopullinen aikataulu. Tiistaina espanjaa ja akateemsista kirjoittamista, keskiviikkona tapahtumien suunnittelu-kurssi, torstaina tapahtuman toteuttamiskurssi ja perjantaina tapahtuma-alan läpileikkauskurssi. Kurssit ovat aika perustavaa laatuisia eivätkä oikein kolmannen vuoden opiskelijan tasoa, mutta noh.. Tuskin ne hukkaan menevät. Yleensä opettaja pitää kaksi tuntia luentoa, jonka jälkeen on seminaari, johon on pitänyt opiskella etukäteen ilmoitettu materiaali, josta keskustellaan.
Kielen opiskelu on täällä tosiaan erilaista! Ensimmäisestä tunnista lähtien on opeteltu lauseita sanojen sijaan. Emme opettele sanoja tai niiden sukuja vaan fraaseja ja ääntämistä. Perin kummallista sanoisin. Pitänee itse ostaa harjoituskirja, josta voi opetella tarvittavan sanaston, persoonapronominit ym. koska käytämme tunneilla vain annettua opintomateriaalia ja kuunteluja.
Tapahtuman toteutus kurssilla olen seitsemän muun ihmisen kanssa ryhmässä. Nyt uudestaan ajateltuna en harmittele yhtään, ettei minun tarvitse osallistua kirjalliseen osioon. Ensinnäkin, kahdeksan ihmisen ryhmässä päätöksenteko on erittäin vaikeaa, kun vahvatahtoiset haluavat jyrätä oman ideansa toteutukseen ottamatta huomioon sen heikkouksia. Toiseksikin, täällä ei suunnitella ryhmätapaamisia ja niiden sisältöä, joka pitkittää kahdeksan ihmisen kaoottisia kokouksia entisestään. Kolmanneksi, ryhmän jäseniltä tuntuu välillä puuttuvan todellisuuden taju. Näistä syistä olen ollut purkamassa energiaani salilla kahtena päivänä peräkkäin. PUUH! sanon minä. Ehkä olin ehtinyt unohtaa työrupeman aikana, millaista on koulun ryhmätyöt.. Mutta tämähän vain kasvattaa luonteenlujuutta ja muuta sellaista ylevää eikös vain :D
Keskiviikko-iltana hauskuutimme itseämme taas elokuvissa. Kävimme katsomassa 3D-version Gnomeo and Juliet, joka oli yllätykseksemme englantinainen tuotos. Ihmettelin kun oli niin paljon Elton Johnin biisejä leffassa, mutta sehän selitti paljon, kun herran nimi oli loppu teksteissä tuottajan kohdalla. Ihan viihdyttävä leffa, mutta en kyllä ostaisi kotiin tai vuokraisi toista kertaa.
Perjantaina sain sähköpostia siskoltani. Aww kuinka söpö siskonpoika minulla olikaan. Kuvien katselu nostatti tunteet pintaan ja koti-ikävän. Tietysti harmittaa miten jää paitsi pojun nopeasta kasvamisesta ja kaikesta kotona tapahtuvasta, mutta kaikella on hintansa. Olen kuitenkin tulossa pääsiäisenä kotiin, joten kahden ja puolen kuukauden erossa olo ei ole kuitenkaan ylitsepääsemätöntä ja korvaamatonta. Eikä Niilo poju paljon muista paljon täti kiusaamassa häntä ensimmäisen vuotensa aikana ja veljen lapsetkin toivottavasti vielä muistavat naaman, kun palaan. Näyttäkää kuvia jooko, ettei lapset pelästy seuraavalla visiitillä kuin enoni pappani tullessa sodasta?
Mitäs muuta? Hah sain rahani takaisin menetetystä pesulakortista! Seuraavalla pesulareissullani törmäsin muutamaan hassuun asiaan. Ensinnäkin, jotkut opiskelijat eivät osaa pestä vaatteita. Yksi tyttö tuhrasi vartin lajitellessa pyykkiä eikä osannut ymmärtää, että vaaleita voi olla monia sävyjä (valkoinen, luonnonvalkoinen, vaaleanruskea....) ja ne voi kyllä kaikki pestä samassa koneessa. Toinen tyttö oli laittanut jätesäkillisen kaiken värisiä vaatteita pesukoneeseen aamulla, tuli hakemaan niitä illalla ja laittoi kaikki samaan kuivausrumpuun! Ja miten minulle selvisi tämä oli se, kun turhautuneena odotin ensin yli vartin, että saisin pestyä omat pyykkini. Ketään ei kuulunut, joten hain toimistolta jätesäkin ja lappasin homeisen hajuiset vaatteet siihen. Yli tunti myöhemmin, kun odotin oman koneellisen valmistumista tyttö tuli hakemaan pyykkejään, ja lastasi ne kaikki kuivausrumpuun. Kolmas yllätys oli, kun odottelin omien vaatteiden kuivumista ja eräs poika tuli pesutuvassa kysymään olenko suomalainen, kun minulla oli Citymarketin muovikassi. Näin tapasin siis Jukan, joka oli ollut vaihdossa syksystä asti meidän yksiköstä.
Pyykkituvassa tapahtuu siis kaikenlaista mielenkiintoista.
Lauantaina tutustuimme Jewellery Quarteriin eli paikalliseen nähtävyyteen, jossa toimii 1 500 korualan yritystä. Huikea määrä siis! Lounastauolla Laura koki myös elämänsä järkytyksen kielimuurin vuoksi :D Hän luuli tilanneensa juustoleivän ranskalaisilla, ja sain kahden kylmän paahtoleivän palan välissä ranskalaisia. Kysymys tosiaan kuuluu kuka tilaisi tällaista? Urheasti hän kuitenkin söi saamansa annoksen :D
Tänään Franzi veti meille kävelykierroksen keskustassa, missä käytiin läpi nähtävyydet ja taustatietoa kaupungista. Kävelimme siis samoilla kulmilla, missä olemme kolme viikkoa tallanneet, mutta saimme lisätietoa mikä oli mikä ja miksi.
Matkakalenterimme seuraava osioksi on merkitty päiväretki Warwickiin, joka on noin puolen tunnin junamatkan päässä. Matkasuunnitelman laatineena olen erittäinkin toiveikas huomisen suhteen, jos ei vain niin kauheasti sataisi. Sain hankittua etukäteisalennusliput junaan ja linnaan, joten säästimme noin viisi puntaa per naama sisäänpääsystä Warwick Castleen. Sillä kustantaa jo lounaan eli loistava säästö!
Pubissa saattaa saada kaksi pääruoka-annosta seitsemällä punnalla lounasaikaan, kahviloista ja kepsupaikoista saa kaikenlaista edullista syötävää alle viidellä punnalla. En pistä ollenkaan pahitteeksi! Kämpillä syön yleensä salaattia tai pastaa iltaruuaksi ja aamupalaksi leipää ja mysliä. Kämppäkaverini ihmettelevät terveellistä ja kurinalaista syömistäni vaikken koe salaatin ja hedelmien syömisessä mitään kovin eriskummallista. Heikkoutena täällä on tietysti kaikki roskaruoka, jota on tarjolla joka kadun kulmassa ja jopa koulussa. Olen huomannut, että rasvan käry on käynyt minunkin sieraimiini, ja huomaan täällä himoitsevani enemmän roskaruokaa kuin kotona. Harvoin sitä tulee kuitenkaan ostettua.
Kylmähän täällä on - melkein pahempaa kuin Suomessa, kun on niin kosteaa. Suosin pakkasta ja lunta kuin viimaa ja sadetta. Täällä tuulee samalla tavalla kuin Helsingissä, mikä on aika hassua, kun ollaan tiukasti sisämaassa.
Nyt taidan tehdä viimeiset valmistelut matkaa varten olenhan nimettynä tämän matkanjohtajaksi :D ja sitten painua pehkuihin. Onneksi tällä viikolla on ollut rauhallisempaa ja on saanut yöt nukuttua!
Terkkuja ja halauksia <3
 | ||
| Minä, Laura, Isabel, Anne, Lisa ja Franzi paluumatkalla Jewellery Quarterista. Ainiin ja kameran takana Kaja :) . |
***
Cheers mates!
And another week has passed. I probably should dig up my calendar in front of me and have a look at the achievements of the week.
Hah alright :D Since Sunday's feast wasn’t enough, we continued our brunch on Monday morning. With our tummies filled headed for new adventures. This week was quite a sporty week. On Monday we attended to street dance lesson and on Wednesday yoga at the gym, on Thursday and Friday I went to the gym to release some accumulated aggressive energy and on the weekend we took a stroll around town. Greetings, namely to Lassi, who is concerned about the buildup of kilos ;P
This week finally cleared the final schedule. On Tuesday I have Spanish and academic writing, on Wednesday Planning for Events, on Thursday Events Operations and on Friday the Event Industry module. The courses are pretty basic and not really a third-year student's level, but oh well .. They are hardly going to be a waste of time. Usually the teacher will give two hours of lecture, followed by a seminar. So the learning technique is quite different what we’re used to in Finland. I think it’s rather good for learning point of view.
But boy isn’t the learning of a language really different here! Since the first hour of basics of Spanish we have memorized phrases instead of keywords and personal pronouns. Initially strange I’d say. I probably buy an exercise book, where you can learn the necessary vocabulary, pronouns, etc. from the book store because we use only the lessons on the course material and intercepts.
In the event operations module I have to do a group work with 7 other people. Now, looking back my thrustration that I won’t be participating in the written work has passed. First of all, to include eight people in decision-making is very difficult, when you’re dealing with strong willed persons. Secondly, there are no plans for group meetings and their content, which prolongs the eight people’s even more chaotic at meetings. For these reasons, I had dismantled my energy at the gym two days in a row. Maybe I had already forgotten during my training period what is was like to make group work at school.. But this will only increase the strength of character and other such noble things, right? :D
Wednesday evening we went to entertain ourselves to the mogies. We went to see a 3D version of Gnomeo and Juliet, which was to our surprise an English movie instead of American. I was wondering when there were so many songs of Elton John in the movie, but that explains a lot when the Lord's name was in the credits as the producer. It was pretty entertaining movie, but I would not buy it home or rent it for second time.
On Friday I got an email my sister. Aww how cute my sister's son was. Viewing images stirred up emotions to the surface and also some homesickness. Of course, how annoying it is to miss the first months of that fast growing little thing and everything else at home, but everything has its price, right? However, I am going home for Easter, so two and a half months away from the normal life is not overwhelming, and wasted. Niilo won’t remember how much his auntie was around for his first year of life and hopefully my brother’s kids will also remember my face when I go to visit them next time.
What else? Ha, I got my money back for the laundry card! On my visit to the laundry room this week I came across a few funny things. Firstly, some students do not know how to wash clothes. One girl wasted one quarter of an hour sifting fabrics and could not understand that light can have many shades (white, off white, light brown ....) and yes they can all be washed in the same load. Another girl had put one big bin bag of clothes into the washing machine in the morning, came to pick them up at night and put all of the same drum! And how I discovered this was when I waited in the laundry room feeling frustrated over the first quarter of an hour that someone would pick their laundry up. As no one showed up, so I walked to the office, took some bin bags and put the moldy smelling clothes in it. Over an hour later, when I waited for my load to be complete the girl finally came to pick laundry, and then she put all of them into the dryer at the same time :D My god people are smart. The third surprise was when I waited to get my clothes of the dryer and one boy asked if I'm Finnish, when I had the plastic bag of CityMarket. So that’s how, I met Jukka, a Finnish boy from my campus who had been here since autumn.
Laundry room is, therefore, kind of interesting venue I’d say.
On Saturday, we had a look at the Jewellery Quarter, which is one of our local attractions here in B-ham. In that area operates 1 500 jewelry companies. A huge amount! During the lunch break Laura also felt the shock of her life due to a language barrier with her and a Thai waitress that worked in the café :D She thought she had ordered a cheesetoast with french fries, and what she got was two pieces of cold toast and in between them the chips. The question really is who would order this? Bravely, however, she ate it all :D
Today Franzi guided us a walking tour through the city. We walked along the same streets that we have been passing for the past three weeks but now w the sights and w know the names of the places and monuments and a bit of their history. We also made a short visit to the local art museum.
In our travel plan the next trip is to Warwick, which takes place tomorrow. Warwick is a small city about half an hour away by train. As a travel planner I was able to get us discounted tickets for the Warwick castle and therefore we’re able to save about 5 pounds a head. That’s great since we can buy lunch with that money J
During lunch hours you can get two main courses for 7 pounds which is quite reasonable rate compared to Finland. Also cafés and fast food restaurants offer courses for less than five pounds. I think that’s great! I eat usually a salad or pasta in the evening at the flat and in the morning some bread and muesli. My roommates are wondering my healthy and disciplined eating habits even though I don’t regard eating salad and fruits nothing too bizarre. My weakness here is, of course, all the junk food that is served every street corner and even in school. I've noticed that here I crave more junk food than at home. Rarely, however, I purchase it.
Now I'm going to make the final preparations for the trip as I’m the travel manager :D and then I’ll hit the sack.
Hah alright :D Since Sunday's feast wasn’t enough, we continued our brunch on Monday morning. With our tummies filled headed for new adventures. This week was quite a sporty week. On Monday we attended to street dance lesson and on Wednesday yoga at the gym, on Thursday and Friday I went to the gym to release some accumulated aggressive energy and on the weekend we took a stroll around town. Greetings, namely to Lassi, who is concerned about the buildup of kilos ;P
This week finally cleared the final schedule. On Tuesday I have Spanish and academic writing, on Wednesday Planning for Events, on Thursday Events Operations and on Friday the Event Industry module. The courses are pretty basic and not really a third-year student's level, but oh well .. They are hardly going to be a waste of time. Usually the teacher will give two hours of lecture, followed by a seminar. So the learning technique is quite different what we’re used to in Finland. I think it’s rather good for learning point of view.
But boy isn’t the learning of a language really different here! Since the first hour of basics of Spanish we have memorized phrases instead of keywords and personal pronouns. Initially strange I’d say. I probably buy an exercise book, where you can learn the necessary vocabulary, pronouns, etc. from the book store because we use only the lessons on the course material and intercepts.
In the event operations module I have to do a group work with 7 other people. Now, looking back my thrustration that I won’t be participating in the written work has passed. First of all, to include eight people in decision-making is very difficult, when you’re dealing with strong willed persons. Secondly, there are no plans for group meetings and their content, which prolongs the eight people’s even more chaotic at meetings. For these reasons, I had dismantled my energy at the gym two days in a row. Maybe I had already forgotten during my training period what is was like to make group work at school.. But this will only increase the strength of character and other such noble things, right? :D
Wednesday evening we went to entertain ourselves to the mogies. We went to see a 3D version of Gnomeo and Juliet, which was to our surprise an English movie instead of American. I was wondering when there were so many songs of Elton John in the movie, but that explains a lot when the Lord's name was in the credits as the producer. It was pretty entertaining movie, but I would not buy it home or rent it for second time.
On Friday I got an email my sister. Aww how cute my sister's son was. Viewing images stirred up emotions to the surface and also some homesickness. Of course, how annoying it is to miss the first months of that fast growing little thing and everything else at home, but everything has its price, right? However, I am going home for Easter, so two and a half months away from the normal life is not overwhelming, and wasted. Niilo won’t remember how much his auntie was around for his first year of life and hopefully my brother’s kids will also remember my face when I go to visit them next time.
What else? Ha, I got my money back for the laundry card! On my visit to the laundry room this week I came across a few funny things. Firstly, some students do not know how to wash clothes. One girl wasted one quarter of an hour sifting fabrics and could not understand that light can have many shades (white, off white, light brown ....) and yes they can all be washed in the same load. Another girl had put one big bin bag of clothes into the washing machine in the morning, came to pick them up at night and put all of the same drum! And how I discovered this was when I waited in the laundry room feeling frustrated over the first quarter of an hour that someone would pick their laundry up. As no one showed up, so I walked to the office, took some bin bags and put the moldy smelling clothes in it. Over an hour later, when I waited for my load to be complete the girl finally came to pick laundry, and then she put all of them into the dryer at the same time :D My god people are smart. The third surprise was when I waited to get my clothes of the dryer and one boy asked if I'm Finnish, when I had the plastic bag of CityMarket. So that’s how, I met Jukka, a Finnish boy from my campus who had been here since autumn.
Laundry room is, therefore, kind of interesting venue I’d say.
On Saturday, we had a look at the Jewellery Quarter, which is one of our local attractions here in B-ham. In that area operates 1 500 jewelry companies. A huge amount! During the lunch break Laura also felt the shock of her life due to a language barrier with her and a Thai waitress that worked in the café :D She thought she had ordered a cheesetoast with french fries, and what she got was two pieces of cold toast and in between them the chips. The question really is who would order this? Bravely, however, she ate it all :D
Today Franzi guided us a walking tour through the city. We walked along the same streets that we have been passing for the past three weeks but now w the sights and w know the names of the places and monuments and a bit of their history. We also made a short visit to the local art museum.
In our travel plan the next trip is to Warwick, which takes place tomorrow. Warwick is a small city about half an hour away by train. As a travel planner I was able to get us discounted tickets for the Warwick castle and therefore we’re able to save about 5 pounds a head. That’s great since we can buy lunch with that money J
During lunch hours you can get two main courses for 7 pounds which is quite reasonable rate compared to Finland. Also cafés and fast food restaurants offer courses for less than five pounds. I think that’s great! I eat usually a salad or pasta in the evening at the flat and in the morning some bread and muesli. My roommates are wondering my healthy and disciplined eating habits even though I don’t regard eating salad and fruits nothing too bizarre. My weakness here is, of course, all the junk food that is served every street corner and even in school. I've noticed that here I crave more junk food than at home. Rarely, however, I purchase it.
Now I'm going to make the final preparations for the trip as I’m the travel manager :D and then I’ll hit the sack.
Fortunately, this week has been calmer, and I’ve been able to sleep almost every night!
Greetings and hugs <3
Greetings and hugs <3
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
20.2.2011
Iltaa hyvät lukijat,
taas on viikko vierähtänyt vieraalla maalla. Eilen olimme siis Lontoossa. Matkaan lähdettiin klo 7 aamulla muutama tunti nukuttuna, kun kaiffarit riehuivat kolmeen tai neljään asti (en viitsinyt enää katsoa kelloakaan, kun tiesin, että se on paljon..) pihalla huutaen, laulaen ja tapellen. Kolmen tunnin bussimatkan aikana otimme kunnon nokoset ja olimme valmiit kohtaamaan pääkaupungin.
Kylmä, sateinen ja harmaa.
Kyllä se oli Lontoo :D Aloitimme päivän metroajelulla, jonka aikana oppaamme Sarah ajatti meidän yhden pysäkin väärään suuntaan. Ohjeet 'hop off at Bank, B-A-N-K, Bank', 'Just one stop', 'UCB, UCB, UCB' ovat kyllä pureutuneet tajuntaan ikuisiksi ajoiksi :D
Bussikierroksen sijaan saimme siis päivän metroliput, mikä oli sinänsä oikein mukava vaihtoehto kylmässä ja märässä 'open top'-bussissa istumiselle.
Suuntasimme siis mutkan kautta Tower of Londoniin, jossa tutustuimme linnoituksen eri osiin ja tietysti kruunun jalokiviin. Nähtävää oli paljon, joten aikaakin kului runsaasti. Ehdimme kuitenkin loistavassa välissä katsomaan perhekalleuksia, ja vältyimme jonottamiselta. Ulostultuamme huomasimme hurjan jonon, jossa ihmiset värjöttelivät sateenvarjojensa kanssa. Kruunun jalokivet olivat tietysti ylimalkaiset ja hyvinkin turhamaiset - tämä tyttö ei niitä oikein osannut arvostaa :D Voin kuitenkin sanoa, että olen ne nähnyt kaikessa komeudessaan. Muutaman tunnin kierreltyämme vatsa alkoi kurnia ja suuntasimme lähimpään pubiin lounaalle. Luulin ostavani ensimmäiset 'fish-and-chips'ini, mutta todellisuudessa sainkin vain ranskalaisia, leivitetyn turskafileen, muussattuja herneitä ja tartar-kastiketta. Onneksi lähipubista B-hamissa saa sentään Guinnesissä paistettua oikeaa tavaraa, joten se on vielä edessä.
Jatkoimme matkaa Westministeriin töllistelemään Big Beniä, Westminister Abbeyta ja London Eye:ta. Otimme tietysti paljon kuvia todistusaineistoksi, että paikan päällä on käyty ja hauskaa oli sateesta ja kylmyydestä huolimatta. Ehdimme vielä tekemään yhden pysähdyksen ennen kotiin paluuta klo 17 ja sehän oli tietysti...rumpujen pärinäääää!!! BUCKINGHAM PALACEKuningatar oli kotona, muttei jostain syystä tullut vilkuttamaan takaisin vaikka kuinka koputeltiin portilla ja huiskuteltiin.. Aika epäkohteliasta sanoisin! Väsyneet matkalaiset nukkuivat tulomatkan bussissa, jotta jaksoivat vielä laittaa ruokaa kämpillä. Yhdistimme voimamme ja laitoimme Lisan ja Lauran kanssa ruokaa. Oli ihan kivaa vaihtelua syödä yhdessä kuin yksin huoneessa tietokoneen ääressä.
Minun kämpillä oli käynnissä bileet, kun kämppis Stephane täytti vuosia. Pakottauduin siis vaihtamaan vaatteet ja olemaan mukava hänen vierailleen muutaman tunnin, ja odotin heidän lähtemistä baariin. Syntymäpäivä lahjaksi siivosin Stephanen puolesta keittiön heti heidän lähdettyä ja kaaduin sänkyyn.
I-HA-NAA! Ensimmäistä kertaa tällä viikolla sain nukkua ilman häiriköintiä aamuun asti.
Tänään korvasimme aliravitsemustilaamme sunnuntaibrunssilla! NAM! Kävimme ensin tyttöjen kanssa kaupassa ja noin viidellä punnalla per naama loihdimme pöydän täyteen hedelmiä, leipää, leikkelettä, hilloja, muroja, mysliä, munakokkelia, pannukakkuja jne. Seurueeseemme kuului tänään neljä saksalaista, kaksi suomalaista ja yksi slovenialainen. Kokkasimme Lauran kämpillä, sillä hänellä on siistein keittiö ja hiljaisimmat kämppikset. Eräs Lauran kämppis yritti kavereineen tulla tekemään lounasta keittiöön, mutta tunnin odottelun jälkeen he lannistuivat ja lähtivät muualle :D Syömingit kestivät siis kutakuinkin kolmisen tuntia ja oli kerrankin täysi olo. Itse asiassa ruokaa jäi niin paljon yli, että "joudumme" uusimaan brunssimme huomisaamuna - hieman supistettuna kuitenkin.
Yritimme pestä pyykkiä brunssin jälkeen, mutta koneet eivät halunneet tehdä yhteistyötä kanssamme. Saimme yhden koneen pyörimään, mutta loput eivät hyväksyneet korttejamme - itse asiassa koneet tyhjensivät pesulakortit, mutteivat käynnistyneet... Ruma sana. Odottelen siis tälläkin hetkellä lakanoideni kuivumista, jotta voisin kääriytyä peiton alle. Taidanpa siis huomenna suunnata kauppaan ostamaan varasetin tällaisia tilanteita varten.
Illan päätteeksi suuntasimme lähipubiin kuuntelemaan jazzia tai niin ainakin luulimme... Mitään jazziahan ei siis ollut vaikka seinällä niin mainostettiin. Käytimme kuitenkin tilaisuuden hyväksi tehdä matkasuunnitelmia ympäri Englantia. Ennen pääsiäislomaa olisi tarkoitus valloittaa mm. Oxford, Cambridge, Manchester ja Liverpool. Pitänee tiukentaa ruokabudjettia, jotta kaikkeen riittää rahat. Kaurapuurohan on hyvää ja ravitsevaa :D
Nyt nukkumaan. Good night, sleep tight. Don't let the bedbugs bite you!
**
Good evening dear readers,
another week has passed in a foreign country. So yesterday we were in London. The trip started at 7 am for after a few hours sleep due to my fellow students, who raged until three or four (I was no longer bothered to look at time, when I knew that it is a lot anyways) in the yard, shouting, singing and fighting. So during the three-hour bus ride I took a good nap and was ready to face the capital.
Cold, rainy and gray.
Yes it was in London :D We started the day with a ride in the undergrounf, during which our guide Sarah got us lost for a while when taking us one stop in the wrong direction. Our guides directions: "hop off at the Bank, B-A-N-K, the Bank ',' Just one-stop ',' UCB, UCB, UCB" are probably staying in my head forever :D
Thanks to the rain and cold weather we got underground tickets, which were actually a very nice alternative to the sitting on the cold and wet open-top-bus.
So we headed through the bend in the Tower of London, where we visited different parts of the fortress, and of course went to see the crown jewel. Having a lot to see, time passed really quickly. We managed to head for the crown jewel just on a right moment since there was no queue. As we came out we saw a people standing in line in the rain with their umbrellas. Crown jewels were, of course, grand and very vain - this girl does not know how to really appreciate jewels :D But at least I can say that I've seen them in all their glory. After a few hours strolling through the fortress our stomachs’ began to rumble and we headed for the nearest pub for lunch. I thought I would buy my first "fish-and-chips', but in fact I got only the French fries, breaded cod fillet, mashed peas and tartar sauce. Fortunately, the neighboring pub in B-ham at least serves the “right stuff”, so it is yet to come and to experience.
We continued our journey Westminster to gawk Big Ben, Westminster Abbey and the London Eye. Of course we took lots of pictures as proof that we had been there and had fun despite the rain and cold. After that we had time yet to make one stop before returning home at 17 and that was obviously ... the drums prrr…! the Buckingham Palace.
The queen was at home, but for some reason no matter how much we waved towards the windows and knocked at the gate she didn’t come to the balcony to wave back to us. Quite impolite I’d say!
another week has passed in a foreign country. So yesterday we were in London. The trip started at 7 am for after a few hours sleep due to my fellow students, who raged until three or four (I was no longer bothered to look at time, when I knew that it is a lot anyways) in the yard, shouting, singing and fighting. So during the three-hour bus ride I took a good nap and was ready to face the capital.
Cold, rainy and gray.
Yes it was in London :D We started the day with a ride in the undergrounf, during which our guide Sarah got us lost for a while when taking us one stop in the wrong direction. Our guides directions: "hop off at the Bank, B-A-N-K, the Bank ',' Just one-stop ',' UCB, UCB, UCB" are probably staying in my head forever :D
Thanks to the rain and cold weather we got underground tickets, which were actually a very nice alternative to the sitting on the cold and wet open-top-bus.
So we headed through the bend in the Tower of London, where we visited different parts of the fortress, and of course went to see the crown jewel. Having a lot to see, time passed really quickly. We managed to head for the crown jewel just on a right moment since there was no queue. As we came out we saw a people standing in line in the rain with their umbrellas. Crown jewels were, of course, grand and very vain - this girl does not know how to really appreciate jewels :D But at least I can say that I've seen them in all their glory. After a few hours strolling through the fortress our stomachs’ began to rumble and we headed for the nearest pub for lunch. I thought I would buy my first "fish-and-chips', but in fact I got only the French fries, breaded cod fillet, mashed peas and tartar sauce. Fortunately, the neighboring pub in B-ham at least serves the “right stuff”, so it is yet to come and to experience.
We continued our journey Westminster to gawk Big Ben, Westminster Abbey and the London Eye. Of course we took lots of pictures as proof that we had been there and had fun despite the rain and cold. After that we had time yet to make one stop before returning home at 17 and that was obviously ... the drums prrr…! the Buckingham Palace.
The queen was at home, but for some reason no matter how much we waved towards the windows and knocked at the gate she didn’t come to the balcony to wave back to us. Quite impolite I’d say!
When we arrived back to B-ham I joined forces with Lisa and Laura to cook us some dinner. It was really nice change to eat together rather than alone in your room accompanied by the computer.
After having dinner with the girls I went to my appartment where a party was in progress as my flat mate Stephane celebrated his b-day. So I forced myself to change clothes and socialize with his guests for a few hours. As a birthday gift for Stephane I cleaned the kitchen as soon as they left and then I fell into my bed.
HOW WONDERFUL! For the first time this week I got to sleep without any interruption until the morning.
Today we had a Sunday brunch with the girls! YUM! We went to the store with the girls, and about with five pounds per head we could get table full of fruits, breads, meats, jams, cereals, muesli, scrambled eggs, pancakes, etc. Our party consisted today four Germans, two Finns and a Slovenian. We made the dinner at Laura’s place, because she has the cleanest kitchen :D One of Laura's roommates was trying to come with her friends to make lunch in the kitchen, but after waiting an hour, they became discouraged and left :D So our feast lasted roughly three hours and you can imagine how we looked after that. In fact, there was so much food left over that, "we have to" renew the brunch tomorrow morning – however in a slightly reduced form.
In the evening we headed to closest the pub to listen to jazz or so at least we thought ... No jazz - even though it had been advertised. However, we used this opportunity to make travel plans across England. Before Easter we’re planning to conquer e.g. Oxford, Cambridge, Manchester and Liverpool. I might have to tighten up my food budget, so I can afford everything. But oat porridge is good and nourishing, isn’t it :D
Now off to bed. Good night, sleep tight. Do not let the bedbugs bite you!
After having dinner with the girls I went to my appartment where a party was in progress as my flat mate Stephane celebrated his b-day. So I forced myself to change clothes and socialize with his guests for a few hours. As a birthday gift for Stephane I cleaned the kitchen as soon as they left and then I fell into my bed.
HOW WONDERFUL! For the first time this week I got to sleep without any interruption until the morning.
Today we had a Sunday brunch with the girls! YUM! We went to the store with the girls, and about with five pounds per head we could get table full of fruits, breads, meats, jams, cereals, muesli, scrambled eggs, pancakes, etc. Our party consisted today four Germans, two Finns and a Slovenian. We made the dinner at Laura’s place, because she has the cleanest kitchen :D One of Laura's roommates was trying to come with her friends to make lunch in the kitchen, but after waiting an hour, they became discouraged and left :D So our feast lasted roughly three hours and you can imagine how we looked after that. In fact, there was so much food left over that, "we have to" renew the brunch tomorrow morning – however in a slightly reduced form.
In the evening we headed to closest the pub to listen to jazz or so at least we thought ... No jazz - even though it had been advertised. However, we used this opportunity to make travel plans across England. Before Easter we’re planning to conquer e.g. Oxford, Cambridge, Manchester and Liverpool. I might have to tighten up my food budget, so I can afford everything. But oat porridge is good and nourishing, isn’t it :D
Now off to bed. Good night, sleep tight. Do not let the bedbugs bite you!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)